"Every family has its Demons..." and curses...
"An imprisoned vampire, Barnabas Collins, is set free and returns to his ancestral home, where his dysfunctional descendants are in need of his protection."
Olen alkuperäisen tv-sarjan suuri fani, ja kun kuulin muutama vuosi sitten, että kyseisestä tv-sarjasta on tulossa uusi elokuvafilmatisointi, olin hiukan epäilevä sen suhteen. Kun elokuva tuli leffateattereihin, halusin kuitenkin mennä katsomaan sitä, koska näkemieni trailerien perusteella siitä tuli mielenkiintoa herättelevä vaikutelma.
Niinpä lauantaina, 12. päivä toukokuuta suunnistin Heinolan elokuvateatteriin ottamaan selvää elokuvasta. Katsojia oli hirveän vähän, ehkä noin parikymmentä, mikä oli todella ihme, sillä ensi-ilta oli ollut vasta edellisenä päivänä, ja olisi voinut luulla, että kyseinen leffa olisi vetänyt paljon porukkaa katsomoon. Ehkä syynä oli aikainen ajankohta, elokuvanäytös alkoi jo klo. 17.00, ja lauantai-päivä, ehkä ihmisillä oli muuta tekemistä kuin istua leffoissa tuolloin.
Liput olin varannut jo viikolla valmiiksi, kaiken varalta. Mukaan elokuviin lähti minun äitini sekä eräs ystäväni Mikkelistä.
Valot himmenivät, sammuivat... Jännitys tiivistyi. Ensin muutaman muun elokuvan trailerit, ja sitten Dark Shadows alkoi. Elokuvan alku liikkui nopealla tahdilla ja kerronnallisesti menneessä ajassa, ikään kuin lyhyt tiivistelmä, joka kertoi minkä takia ja kuinka Barnabas Collins muuttui vampyyriksi.
Sitten siirryttiin svengaavaan 70-lukuun. Oli mukava huomata, että elokuvassa oli käytetty oikeasti sille ajalle tyypillistä musiikkia, vaikka itse en noin vanhasta musiikista tykkääkään, mutta elokuvaan se sopi täydellisesti. Roolisuoritukset oli tarkoituksella vedetty hieman överiksi, liioitellusti, mikä antoi elokuvalle hauskan ja koomisen vaikutelman. Ainoat henkilöhahmot, jotka muistuttivat edes jonkin verran alkuperäisen tv-sarjan hahmoja, olivat Helena Bonham Carterin esittämä Tohtori Hoffman, sekä Johnny Deppin esittämä Barnabas Collins.
Totta kai, jos ajattelee, että kyseessä on alunperin tv-sarja, paljon materiaalia pitää karsia pois leffaa tehdessä, ja paljon muutoksia tehdä juonikuvioihin. Perusasetelma oli kuitenkin sama, eli Barnabaksen taistelu pahaa noita Angeliqueta vastaan, joka ennen muinoin oli kironnut Barnabaksen, koska tämä ei voinut rakastaa häntä, ja muuttanut tämän vampyyriksi. Barnabaksen täytyy myös suojella nykyistä Collinsin sukua Angeliquen juonittelulta ja pahoilta teoilta. Ja lopulta hyvä voittaa pahan, eli tässä tapauksessa vampyyri on hyvän puolella, ja Collinsin perhettä piinannut noita saa palkkansa. Kuvioita sotkee myös Collinwoodiin saapunut Victoria Winters, oikealta nimeltään Maggie Evans, joka on Barnabaksen rakas Josette uudelleen syntyneenä. Josette, joka houkuteltiin melkein 200 vuotta sitten surmansa suuhun pahan noidan loitsimana.
Elokuvan parasta antia on ehdottomasti Barnabaksen sopeutumattomuus 1970-luvulle, oltuaan noin 200 vuotta arkussa haudattuna maan sisään. Kaikki on muuttunut siinä ajassa, ja maailma on outo ja ihmeellinen paikka. Luvassa on monta hilpeää ja hulvatonta hetkeä, kun Barnabas ihmettelee maailmaa, joka on nyt täynnä autoja, televisioita, laavalamppuja, ja ties mitä muita vempaimia ja härveleitä.
Elokuvan onnellinen ja tunteellinen loppu sai minut melkein kyyneliin... Ajatella, että vampyyri sai rakkaansa takaisin, sittenkin. Ihmeitä tapahtuu... :)
Kokonaisvaikutelma elokuvasta oli, että se oli paljon parempi, kuin olin oikeasti odottanut. Yllättävän hyvä. Sopiva sekoitus kauhua, draamaa ja huumoria. Ja rakkaustarina. Lavastus oli upea ja synkeän tunnelmallinen, juuri niin kuin ns. goottilaisessa kauhuelokuvassa täytyykin olla. Pinnoja saa myös vanhan kauhuveteraani Christopher Leen käyttäminen elokuvan sivuroolissa, yksi parhaista näyttelijöistä ikinä. Elokuva oli minulle kertakaikkiaan positiivinen yllätys. Eihän se toki vertoja vedä vanhalle kunnon Dark Shadowsille, mutta sentään jotain oli saatu irti, ja elokuvassa vampyyrit sentään kuvataan vielä niin kuin vampyyrit kuuluukin kuvata. :)
Jos minulta kysytään niin yksi parhaita nykyaikaisia vampyyrielokuvia mitä on tehty. :)
Ja jos numeroa täytyisi arvoasteikolla 1-10 antaa, niin se olisi 9 tai jopa 9,5. Suosittelen elokuvaa lämpimästi kaikille vampyyrielokuvien ystäville. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti