Painful Life...

Miten paljon tuskaa täytyy ihmisen kokea? Miten paljon kärsimystä on määrä yhden ihmisen kantaa sisimmässään? Ennen kuin antaa periksi, ennen kuin mieli murenee...? Jos joka ikinen hetki on kipua täynnä, jos joka ikinen ajatus sattuu hullun lailla, joka ikinen toimi ja teko johtaa samaan, tuskan täyttämään umpikujaan... Miten pitkään ihminen pystyy elämään tyhjänä...? Toimimaan kuin robotti, automaattisesti suorittamaan asioita, niin kuin ennenkin, vaikka sisin huutaa pelastusta, jotain apua, loppua kaikelle... Kun ei tunne mitään muuta kuin sen kivun tunteen, vihlovana rinnassa, joka puolella kehoa. Tyhjyys. Tuska. Kauheimmat tunteet, mitä ihminen voi kokea. Ja niistä elämäni on koostunut viime syksystä lähtien. En ole oikeasti elossa, en tunne oikeata iloa. Usein täytyy peittää kyyneleet, usein on liian väsynyt edes itkemään. Kuinka pitkään vielä, ennen kuin tämä on ohi? Kuinka monta päivää, tuntia? Jos täytyy taistella joka sekunti siitä, että jaksaa edes hengittää. Joka päivä pyydän, että se päivä olisi viimeinen... Että saisin takaisin menetetyn elämäni... Milloin se ihme koittaa...? Alan olla aivan liian väsynyt... Eikä kukaan voi auttaa...